Leimaaminen voi estää avun hakemisen – stigmaa vähentämällä voidaan ehkäistä myös huumekuolemia

Päihteiden käyttöön liittyy edelleen paljon ennakkoluuloja, häpeää ja leimautumisen pelkoa. Kun keskustelu keskittyy ihmisen sijaan ongelmaan, avun hakeminen voi tuntua entistä vaikeammalta. Siksi stigmaa vähentävä työ on tärkeä osa myös nuorten huumekuolemien ehkäisyä.

Tilastokeskuksen tuoreiden vuoden 2025 tietojen mukaan huumausaineisiin kuolleiden määrä nousi Suomessa ennätyksellisen korkeaksi. Kuolemat painottuvat erityisesti nuoriin aikuisiin, ja väestöön suhteutettuna huumekuolleisuus oli Satakunnassa toiseksi suurinta Suomessa. Stigma ja häpeä voivat estää avun hakemisen ajoissa. Siksi tarvitaan avointa keskustelua, luotettavaa tietoa ja kohtaamisia, jotka kannustavat hakemaan tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Satakunnassa stigmaa pyritään vähentämään osana Nuorten huumekuolemien ehkäiseminen Satakunnassa -hanketta. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä päihteiden käyttöön liittyvistä haasteista, vahvistaa arvostavaa kohtaamista sekä madaltaa kynnystä hakea ja vastaanottaa apua.

Leimautumisen pelko voi saada nuoren salaamaan tilanteensa tai jäämään yksin vaikeiden asioiden kanssa. Silloin myös mahdollisuus saada oikea-aikaista tukea voi viivästyä. Keskustelukulttuurilla, kohtaamisilla ja sillä, millä tavoin päihteistä ja niitä käyttävistä henkilöistä puhutaan. Satakunnan hyvinvointialueen kokemusasiantuntija Laura tietää tämän omasta kokemuksestaan.

– Jos omista haasteista puhuminen johtaa tuomitsemiseen tai huonoon kohteluun, alkaa helposti suojella itseään ja pitää asiat omana tietonaan. Häpeä ja pelko saivat minut esittämään, että asiat olivat paremmin kuin ne todellisuudessa olivat.

Jokainen kohtaaminen voi vaikuttaa

Myös Satakunnan hyvinvointialueen kokemusasiantuntija Tero Hannukainen tietää omasta kokemuksestaan, miten vaikeaa avun vastaanottaminen voi olla.

Hänellä oli vakituinen työpaikka ja oma asunto, mutta vähitellen päihteet alkoivat saada yhä suuremman roolin elämässä. Yrityksiä muutokseen oli useita, kunnes kuntoutuksen aikana yksi kysymys pysäytti.

– Mitäs me tehdään sun kanssa?

Kysymys avasi keskustelun, jolla oli lopulta suuri merkitys. Hannukaisen mukaan kyse ei ollut vain sanoista vaan kokemuksesta, että joku aidosti halusi auttaa ja löytää ratkaisuja yhdessä.

Arvostava ja syyllistämätön suhtautuminen voi vahvistaa luottamusta ja auttaa ottamaan vastaan tukea. Samaa korostaa myös Laura.

– Arvostava kohtaaminen tarkoittaa ennen kaikkea ymmärtämistä ja tasa-arvoista kohtelua. Keskeistä on, että ihmistä kuunnellaan, kunnioitetaan eikä hänen kokemuksiaan vähätellä.

Kukaan ei ole menetetty tapaus

Nuorten päihteiden käyttöön liittyvä keskustelu keskittyy usein riskeihin, ongelmiin ja epäonnistumisiin. Vaikka ilmiön vakavuudesta on tärkeää puhua, samalla on tärkeää nähdä ihminen ongelmien takana.

Hannukaisen mukaan muutos ei tapahtunut hetkessä eikä yksin. Merkittäviä voimavaroja olivat kuntoutus, vertaistuki ja ammattilaiset, jotka uskoivat muutoksen mahdollisuuteen.

– Vaikka en aluksi kokenut olevani ryhmäihminen, vertaistuesta tuli minulle tärkeä voimavara. Kun näki muiden onnistuvan, alkoi itsekin uskoa siihen, että oma elämä voi muuttua.

Myös Laura haluaa muistuttaa, että vaikeakaan tilanne ei määritä ihmisen tulevaisuutta.

– Vaikka tilanne näyttäisi kuinka vaikealta, nuori ei koskaan ole menetetty. On tärkeää viestiä, että elämä voi muuttua ja että uusia polkuja on mahdollista löytää, vaikka niitä ei sillä hetkellä näkisikään.

Kokemusasiantuntijoiden viesti nuorille on selkeä: apua kannattaa hakea ajoissa eikä yksin tarvitse jäädä.

– Pyydä apua. Ei tarvitse olla yksin. Kaikki lähtee siitä, että itse uskaltaa ottaa ensimmäisen askeleen.

Tällä viikolla vietettävän Ehkäisevän päihdetyön viikon aikana Nuorten huumekuolemien ehkäiseminen Satakunnassa -hanke nostaa esiin päihteisiin liittyvän stigman vaikutuksia sekä arvostavan kohtaamisen merkitystä. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja kannustaa hakemaan apua ajoissa.