Laatuperusteisen työhönvalmennuksen pilotti on vakuuttanut työtä tekevät ammattilaiset

19.2.2024

Laatuperusteisen työhönvalmennuksen tavoitteena on työnhakijan työllistyminen normaaliin palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille työhönvalmentajan avulla. Laatuperusteisen työhönvalmennuksen pilotti käynnistyi Harjavassa joulukuussa 2023. Nyt pilotointia laajennetaan Raumalle, Huittisiin, Nakkilaan ja Kokemäelle.

Palveluun tullaan kuntouttavan työtoiminnan päätöksellä. Asiakkaat on tunnistettu osatyökykyisiksi ja kuntouttavassa työtoiminnassa heille tarjotaan osa-aikaista ja avustavaa kuntouttavaa työtoimintaa ryhmätoimintana, hyvinvointialueen ja kuntien erilaisissa kevyissä tehtävissä ja yhdistysten kanssa järjestetyissä toiminnoissa.

Työkyvyn tuen palveluiden vastuuyksikön päällikkö Maria Vanhatalon mukaan laatuperusteinen työhönvalmennus on seuraava askel.

– Työhönvalmennus toimii loistavana askelmana tästä toiminnasta kohti työmarkkinoita, koska kuntouttavan työtoiminnan jälkeen osalle asiakkaita tuottaa vielä vaikeuksia hakeutua sinne itsenäisesti, kuvailee Vanhatalo.

Asiakaslähtöistä työhönvalmennusta

Laatuperusteisen työhönvalmennuksen lähtökohtana on työnhakijan oma osaaminen ja toiveet tulevasta työstä. Perusteellisesti laaditun ammatillisen profiilin, asiakkaan toiveiden sekä työllistymisen haasteiden kartoittaminen vie aikaa. Työhönvalmennusta tekevä projektisuunnittelija Sonja Lymy kertoo, että alkukartoitus vaatii tavallisesti 2-3 tapaamiskertaa.

Asiakkaat tarvitsevat paljon tukea, mutta yhteistyö tiiveys voi myös ahdistaa.

– Asiakkaasta saattaa tuntua, että ”taasko tuo soittaa tai taasko täytyy tavata”. Silloin pohditaan tarvitseeko työhönohjauksen olla niin tiivistä, Lymy kertoo.

Tiimityötä

Työhönvalmennusta tukee tiimityöskentely. Tiimimalli mahdollistaa tasapuolisen työhönvalmennuksen koko hyvinvointialueelle.

– Vaikka palvelu on yksilöllistä, niin kaikki työhönvalmentajat käyttävät samaa menetelmää ja saavat tukea toisiltaan esimerkiksi vaativassa työnantajakartoituksessa, kertoo hankekoordinaattori ja tiimivetäjä Kristiina Hölsömäki.

Työnantajakartoitus on iso osa laatuperusteista työhönvalmennusta. Kartoitusta tehdään hyvin käytännön läheisesti jalkautumalla työpaikoille kertomaan laatuperusteisesta työhönvalmennuksesta.

– Myös työpaikoille jalkautumisessa tiimitoiminta on tärkeä voimavara, joka luo uskottavuutta, Hölsömäki kertoo.

Työhönvalmennus ei pääty työllistymiseen, vaan työhönvalmentaja tarjoaa tukea myös työnantajalle, ja asiakkuus jatkuu yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan myös työllistymisen jälkeen.

Pilotoinnin aikana hyvinvointialueen henkilöstön osaamista ja tietoisuutta laatuperusteisesta työhönvalmennuksesta tullaan lisäämään.

Tehokas tapa tukea työelämän polulla

Toiminnallisen kuntoutuksen päällikkö Jaana Salonojan mukaan laatuperusteinen työhönvalmennus on osoittautunut oikeaksi ja tehokkaaksi menetelmäksi tukea asiakkaita työelämän polulla ja pilotointi on opettanut paljon työhönvalmennuksen menetelmistä

– Tarvitaan hyvää pohjatyötä ja riittävän pitkää tukea, jotta asiakas voi työllistyä. Tärkeää on, ettei työhönvalmennus katkea liian aikaisin. Työhönvalmennus on asiakkaalle mahdollinen siihen saakka, kun hän pärjää omillaan ja tämä yhdessä todetaan, Salonoja kertoo.

Haasteitakin pilotoinnissa on ollut. Satakunnan vaikean työllisyystilanteen vuoksi työpaikkojen löytäminen kohdennetusti asiakkaille on toisinaan vaikeaa.

– Useimmiten meillä työhönvalmennukseen tullaan osatyökykyisenä, mikä tarkoittaa ainakin jossain määrin räätälöityä työtä, esimerkiksi osa-aikaisena. Myöskin digitalisaatio ja monien sähköisten järjestelmien käyttö tuottaa haasteita asiakkaillemme. Niin sanottuja avustavia töitä on vaikea löytää yrityksistä, koska työmarkkinoilla on enenevästi suuntaus siihen, että kaikki työntekijät kykenevät moniin eri tehtäviin työssään, Salonoja kertoo.

 

Kuva on ESR lippulogo ja kuvassa on teksti Euroopan union rahoittama ja NextGenerationEU

Jaa sivu