Rakenteellisen sosiaalityön osaamisen vahvistamista satakuntalaisella yhteistyöllä

Sosiaalityön tutkija, YTT Tuomo Kokkonen luennoi 20.9.2024 Samkissa Porissa rakenteellisen sosiaalityön käsitteestä ja kehityksestä, poliittisuudesta rakenteellisen sosiaalityön näkökulmana sekä sosiaalityöstä muutoksen tuottajana. Luennolle osallistui yhteensä noin sosiaalialan 80 opiskelijaa ja ammattilaista.

Luennon järjestivät yhteistyössä Tampereen yliopiston Porin yksikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos ja Kestävän kasvun Satakunta 2 -rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittämisen hanke. Luento oli osa näiden toimijoiden yhdessä suunnittelemia ja syksyllä alkaneita rakenteellisen sosiaalityön projektiopintoja, ns. Rake-Agentti -ohjelmaa.

Rakenteellinen sosiaalityö käsitteenä ja työnä

Kokkonen määritteli aluksi rakenteellista sosiaalityötä. Rakenteellisella sosiaalityöllä on Suomessa harvinainen asema, sillä siitä säädetään laissa (sosiaalihuoltolaki 7 §). Muu lainsäädäntö täydentää tätä pykälää esimerkiksi velvoittamalla edistämään demokratiaa ja asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia (esim. hyvinvointialuelaki 29 §).

Suomessa rakenteellinen sosiaalityö on pitkälti sitoutunut hyvinvointivaltion laaja-alaiseen kehittämiseen, se liittää sosiaalityötä julkishallintoon ja sosiaalipolitiikan kysymyksiin. Sosiaalityö on hyvin erilaista eri puolilla maailmaa. Rakenteellinen sosiaalityö ei Suomessa ole erityisen kriittistä vaan se on kietoutunut osaksi virkasosiaalityötä ja ”suunnitteluyhteiskunnan” käytäntöjä.

Kokkonen nosti esiin tutkimustuloksia, joissa on todettu rakenteellisen sosiaalityön suurimmiksi esteiksi sen näkymättömyyden, strategian ja johtamisen puutteen sekä sen jäsentymättömyyden osana sosiaalityöntekijän perustehtävää.

Luennolla viriävissä keskusteluissa pohdittiin mm. sosiaalityötä syrjiviä rakenteita ja ylläpitäviä käytäntöjä, yksittäisen sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuuksia, organisaatio- ja työkulttuurien vaikenemisen ja vaientamisen kulttuuria.

Tuottaako sosiaalityö muutosta, onko se vaikuttavaa?

Vaikuttavuus ja vaikuttaminen ovat tällä hetkellä paljon esillä. Pitää vaikuttaa, halutaan vaikutuksia, on oltava todettavissa vaikuttavuutta. Onko sosiaalityö vaikuttavaa?

Kokkonen kertoo tutkimuksesta, johon liittyvässä haastatteluissa tuli esiin, että terveydenhuollon palveluihin liittyvä keskustelu vie suurimman osan ajasta sote-päätöksenteossa. Median ja kansalaisten kiinnostus kohdistuu sote-kentällä lähinnä terveydenhuoltoon. Sote-integraatio on tähän asti koskenut lähinnä terveydenhuollon sisäistä integraatiota. Sosiaalihuollon palveluita ohjaa laki ja säästöpaineet, terveydenhuollon palveluja ohjaa professionaalisuus. Poliittisille päättäjille esitellyt päätösehdotukset ovat vaihtoehdottomia, päätöksenteko on johtajavetoista, vaikka monilla päättäjillä on pitkä kokemus sote-järjestelmästä. Päättäjien suhde johtoon on etäinen. Kokkonen kysyykin, mikä on sosiaalityön mahdollisuus vaikuttaa?

Kokkonen pohti yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen poliittisuutta. Sosiaalityön tutkimuksella on erilainen asema kuin monilla muilla tieteillä, sillä sen tuottaman tiedon odotetaan palvelevan voimakkaasti käytäntöjä ja sosiaalityötä toteuttavia organisaatioita. Poliittisuus on kuitenkin myös sosiaalityön yksi ulottuvuus. Rakenteellisen sosiaalityön poliittisuus ei rajaudu julkiseen elämään vaan se ulottuu väkisinkin myös yksilöiden henkilökohtaisen elämän alueelle.

Luennon jälkeisiä ajatuksia ja miten tästä eteenpäin

Sosiaalityön professiojohtaja Kati Nordlund-Luoma oli mukana Kokkosen luennolla. Hän kommentoi esitystä tuoreeltaan ” Luennolla erityisen kiinnostavaa oli integraationäkökulma, lisäksi itselleni uusia ajatuksia herätti Tuomo Kokkosen esiin tuoma päätöksenteon ja politiikan näkökulma rakenteellisen sosiaalityön kontekstissa. Tuomon luennon kuultua ei voi olla korostamatta kuinka tärkeää rakenteellisen sosiaalityön saaminen osaksi hyvinvointialueen rakenteita on, kun huomioidaan integraation näkökulma. Rakenteelliselle sosiaalityölle on suuri tilaus juuri tässä ajassa.”

Myös kansallisessa rakenteellisen sosiaalityön kehittäjäverkostossa olevat satakuntalaiset edustajat Minka Leino-Holm ja Mari Lönnberg olivat Nordlund-Luoman kanssa samoilla linjoilla. He olivat tyytyväisiä Kokkosen luentoon sekä korkeakoulujen kanssa aloitettuun Rake-Agentti -ohjelman aloitukseen. Lisäksi he iloitsevat kohta alkavasta rakenteellisen sosiaalityön teemaviikosta, jossa on monipuolinen kattaus aiheeseen liittyen. Rakenteellisen sosiaalityön aika on tässä ja nyt!

Lisätietoja:

Hankekoordinaattori Mari Lönnberg, Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen, mari.johanna.lonnberg@sata.fi

Kehityspäällikkö Minka Leino-Holm, Pikassos, minka.leino-holm@pikassos.fi