Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hanke
Tutustu hankkeen tekemään kehittämistyöhön klikkaamalla linkkiä:
Tulevaisuuden sote-keskus -hanke pähkinänkuoressa (PDF)
Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus –hanke on toimi Satakunnassa marraskuusta 2020 tammikuuhun 2023. Hankkeen rahoittajana toimi Sosiaali- ja terveysministeriö. Kehitystyötä tehtiin valtakunnallisen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen tavoitteena oli, että asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla. Kehittämisen keskiössä oli asiakaslähtöinen ajattelu ja Satakunnan erityispiirteiden, myös vahvuuksien, tunnistaminen.
Hankkeessa kehitettiin sosiaali- ja terveyspalveluja. Painopisteenä olivat ennaltaehkäisevien sekä perustason palvelujen vahvistaminen, palvelukokonaisuuksien toimivuus ja yhdyspintatyön lisääminen palveluissa yhdenvertaisesti koko Satakunnassa. Lastensuojelun kokonaisuus lisättiin ohjelmaan vuonna 2022. Kehittämistyötä tehtiin Satakunnan hyvinvointialueen strategian mukaisesti edeten hyvinvointialueen organisoitumisen tahtiin. Kehittäjät olivat pitkän kokemuksen omaavia sosiaali-, terveys-, viestintä- sekä kasvatusalan ammattilaisia. Tiivistä yhteistyötä tehtiin kolmannen sektorin ja muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeen työtä ohjasi Satahankkeiden ohjausryhmä, jossa on hyvinvointialueen johdon, THL:n, kolmannen sektorin sekä kuntien edustus. Lisäksi hankkeen kehittämisprojektit tehtiin Satakunnasta koottujen monialaisten ammattilaisten verkostojen yhteistyönä, jotta kehittämistyössä kyetään huomioimaan Satakunnan erityistarpeet mahdollisimman hyvin. Hankkeen kehittämistyössä huomioitiin koko hankekauden myös kokemusasiantuntijuus.
Kehittämistyön mottona oli: Tehdään yhdessä ja otetaan selvää. Palvelut kehitetään ihminen edellä.
Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen hankejohtajana toimi Johanna Santanen.
Osahankkeet ja projektit
Ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen palvelut
Tavoitteet
Ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen palvelut -osahankkeessa vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, kuten elintapaohjausta, ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä. Kaikissa painopisteissä tavoitteena on palvelurakenteen painopisteen muutos pois raskaista, korjaavista palveluista lisäämällä ennaltaehkäiseviä ja varhaisen vaiheen palveluja.
Toimenpiteet
- Satakunnassa jatketaan elintapaohjauksen toimintamallin juurruttamista sekä vahvistetaan vaikuttavien menetelmien käyttöönottoa ja juurrutusta käytäntöön. Yksilö- ja yhteisötason elintapaohjauksessa huomioidaan kaikki elintapahaasteet ja elintapaohjauksen kirjaamiskäytäntöjä yhtenäistetään.
- Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön rakenteita vahvistetaan sekä lisätään ammattilaisten ymmärrystä ja osaamista ennaltaehkäisevässä työssä sekä varhaisen vaiheen tuessa
- Hankkeen toimina jatketaan puheeksioton, varhaisen puuttumisen sekä muiden vaikuttavien menetelmien käyttöönottoa
- Osahankkeessa kehitetään ja vahvistetaan matalan kynnyksen ja jalkautuvan työn toimintamalleja kaikissa kunnissa samalla vahvistaen 3. sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä.
- Vahvistetaan ammattilaisten osaamista Satakunnassa jo käytössä olevien vaikuttavien menetelmien käytössä.
- Ankkuri-toiminta laajennetaan maakunnalliseksi yhteisesti sovittavan toimintamallin mukaisesti.
- Nepsy-tietoisuutta lisätään ja ammattilaisten osaamista vahvistetaan
- Nepsy-chat -toimintaa kehitetään matalan kynnyksen palveluneuvonnan menetelmäksi
Ikääntyneiden palvelut
Tavoitteet
Ikääntyneiden palvelut -osahankkeen tavoitteena on ikääntyneiden ja vammaisten kotiin vietävien palvelujen, erityisesti ennaltaehkäisevien ja toimintakykyä ylläpitävien palveluiden, kotihoidon sekä omais- ja perhehoidon kehittäminen. Tavoitteet voidaan saavuttaa eri toimijoiden ja ammattiryhmien hyvällä yhteistyöllä ja sen kehittäminen onkin tärkeää. Teemoina on etenkin sosiaalityön, etähoidon ja kotikuntoutuksen, kotisairaaloiden palliatiivisen- ja saattohoidon, hammashoidon kehittäminen yhteistyössä kotihoidon sekä asumisyksiköiden kanssa.
Työikäisten palvelut
Tavoitteet
Työikäisten palvelut -projektissa kehitetään matalan kynnyksen sosiaalityötä työikäisten palveluihin Satakunnan hyvinvointialueella. Tavoitteena on taata palveluiden yhdenvertainen saatavuus maakunnassa laadukkailla ja vaikuttavilla palveluilla sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä. Yhteisösosiaalityön ja etsivän sosiaalityön toimintamallit ovat osa kehittämistyötä.
Tavoitteena on ammattilaisten osaamisen vahvistaminen ja palveluiden monialaisuus ja yhteensovittaminen. Kehittämisessä on tavoitteena myös kuvata monialaista palvelua tarvitsevien asiakkaiden palveluprosessit eri toimialueilla.
Toimenpiteet
Osallistutaan THL:n vaikuttavat toimintamallit työpajasarjaan, joissa osa-alueena on matalan kynnyksen sosiaalityö ja sosiaalinen kuntoutus.
Etäpalveluiden kehittäminen
Tavoitteet:
Toimintamme tavoitteena on, että etäpalvelut parantavat sote-palveluiden laatua ja saatavuutta sekä laajentavat palveluvalikoimaa. Pyrimme lisäämään tietoisuutta sekä osaamista sosiaali- ja terveysalan etäpalveluihin liittyen. Pyrimme myös takaamaan, että etäpalvelut ovat kaikille tasalaatuisia ja yhdenvertaisia. Etäpalveluiden tulee olla saumaton osa palveluketjuja ja tukea hoidon sekä palvelun toteuttamista ja jatkuvuutta.
Toimenpiteet:
- Tarjoamme apua ja tukea etäpalveluiden kehittämiseen.
- Edistämme alueellista yhteistyötä etäpalveluiden kehittämisessä.
- Edistämme yhtenäisten toimintatapojen rakentumista etäpalveluihin.
- Toteutamme etäpalveluiden kehittämistä edistäviä selvityksiä ja valmistelua.
- Kehitämme, arvioimme ja kuvaamme etäpalveluiden yhtenäisiä toimintamalleja ja –tapoja erilaisten pilottikokeilujen avulla.
- Tuemme digiosaamisen lisääntymistä ja digitukipalveluiden kehittämistä.
Toimenpiteet:
- Tarjoamme apua ja tukea etäpalveluiden kehittämiseen.
- Edistämme alueellista yhteistyötä etäpalveluiden kehittämisessä.
- Edistämme yhtenäisten toimintatapojen rakentumista etäpalveluihin.
- Toteutamme etäpalveluiden kehittämistä edistäviä selvityksiä ja valmistelua.
- Kehitämme, arvioimme ja kuvaamme etäpalveluiden yhtenäisiä toimintamalleja ja –tapoja erilaisten pilottikokeilujen avulla.
- Tuemme digiosaamisen lisääntymistä ja digitukipalveluiden kehittämistä.
Rakenteellinen sosiaalityö
Rakenteellisen sosiaalityön kehittämiskokonaisuuden tavoitteena on tehdä rakenteellista sosiaalityöstä tunnetuksi maakunnassa sekä luoda Satakuntaan rakenteellista sosiaalityötä tukevia rakenteita. Käytännössä kehittämiskokonaisuus näkyy sosiaalisen raportoinnin / kokemustiedon raportoinnin toteuttamisena, SO sotessa Satakunnassa -keskustelutilaisuuksina ja Rakenteellisen sosiaalityön teemaviikkoina. Kulisseissa on lisäksi kuvattu rakenteellisen sosiaalityön toteutumista alueellamme sekä verkostoiduttu aiheen tiimoilta maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:n työntekijä vastaa hankkeessa rakenteellisen sosiaalityön kehittämiskokonaisuudesta.
Sosiaalihuollon toiminnan ja tiedonhallinnallinnallisen kehittämisen yhteensovittaminen (SosTi)-projekti
Tavoitteena sosiaalihuollon tietopohjan vahvistaminen erityisesti asiakastiedonhallinnan osalta.
Toimenpiteet:
- Kirjaamiskoulutukset koko sosiaalihuollon henkilöstölle
- Kansallinen ja alueellinen verkosto- ja työryhmätyö asiakastiedonhallintaan ja yleisemmin sosiaalihuollon kehittämistyöhön ja hyvinvointialueen valmisteluun liittyen
- Sosiaalihuollon seurantarekisterin tiedonkeruun koordinointi
Lääkitysturvallisuuden edistäminen
Lääkitysturvallisuuden edistämishankkeen tavoitteena on tunnistaa lääkitysturvallisuuteen liittyviä ongelmia eri yksiköissä ja kehittää alueellisia lääkitysturvallisuutta edistäviä toimintamalleja. Hankkeen avulla kehitetään ja pyritään yhtenäistämään toimintatapoja sekä tuottamaan hyvinvointialueelle lääkitysturvallisuutta lisäävää materiaalia ja koulutuksia.
Toimenpiteet:
- Lääkitysturvallisuuden auditoinnit
- Lääkehoidon vaaratapahtuma-analyysit
- Farmaseutin vastaanotto
- Lääkehoitosuunnitelmien päivittäminen/koulutus
- Lääkelistojen ajantasaistamisen koulutus
- Hyvinvointialueen lääkitysturvallisuusasiantuntijan toimenkuvan rakentaminen ja pilotointi
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut LAPE
Tavoitteet
Satakunnan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiskokonaisuudessa kehitämme yhdessä kuntien sosiaali- ja terveys- ja sivistystoimen kanssa tulevaisuuden lapsi- ja perhepalveluja. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm. järjestöt, seurakunta, oppilaitokset sekä hankkeissa toimivat ammattilaiset. Osallisuus on meille tärkeä arvo ja siksi kokemusasiantuntijat ovat tiiviisti mukana kehittämistyössä. Muodostamme maakunnallisia rakenteita, jotta tasavertaiset ja laadukkaat lasten, nuorten sekä perheiden palvelut olisivat kaikkien saatavilla hyvinvointialueella.
Tavoitteena on kehittää varhaisen tuen palveluja, lastensuojelua ja opiskeluhuollon palveluja (SI-SOTE) esiopetuksesta toiselle asteelle moniammatillisena yhteistyönä. Hankkeessa halutaan tukea yhteistyötä perustason ja erikoistason kesken sekä edistää LAPE-muutosohjelma kaudella aloitettujen vaikuttavien toimintamallien ja työtapojen käyttöönottoa ja juurtumista.
Satakunnassa toimii maakunnallinen LAPE-yhteistyöryhmä. Hankkeessa käynnissä olevia toimenpiteitä ovat esimerkiksi: Perhekeskuskonseptointi ja sähköinen perhekeskuskehittäminen, Pyydä Apua! – nappi sekä vauva- ja perhemyönteisyysohjelman jalkauttaminen Satakuntaan sekä Maksuttoman ehkäisyn kokeilu. Työssä tuetaan kohtaamispaikka -toiminnan kehittämistä alueilla ja kehitetään uusia työtapoja kuten Satakunnan yhteinen Vanhempien webinaari.
Hankkeessa tuotettiin tutustumisvideot alueen perhekeskuksiin:
Tukiperhetalo
Tukiperhetalo –projektin tavoitteena on mallintaa vaikuttava tukitoimi, jolla pyritään tukemaan perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja jaksamista. Tuettavan perheen vanhemmat saavat aikaa palautumiseen ja lapset uusia sosiaalisia kontakteja, aikuisen tukea ja läsnäoloa sekä ohjattua toimintaa. Tukiperhetalotoiminnan avulla voidaan ehkäistä vanhempien uupumusta, tukea vanhemmuutta sekä tarjota lapsille turvallisen aikuisen tukea, hoivaa ja huolenpitoa.
Tukiperhetalo tarjoaa ammattilaisten järjestämää viikonlopputoimintaa lauantaista sunnuntaihin lapsiryhmälle, joka koostuu 4-6 erityistä tukea tarvitsevasta lapsesta, joilla on sosiaalihuollon asiakkuus ja tarve tukiperheelle. Jokainen tukiperhetalotoimintaan osallistuva perhe tavataan kotikäynnillä ennen toiminnan alkua, jolloin käydään läpi perustiedot lapseen liittyen sekä kartoitetaan lapsen yksilölliset tarpeet ja toiveet. Tukiviikonloppujen suunnittelussa otetaan huomioon tavoitteet, lasten yksilölliset tarpeet ja toiveet. Viikonloppujen jälkeen käydään palautekeskustelua vanhempien ja lasten kanssa. Vanhemmilta kerätään kirjallista palautetta tukiperhetalon jakson päättyessä. Tukiperhetalo toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon saatu palaute. Lisäksi perhe ohjataan tarvittaessa myös muiden palvelujen piiriin.
Vauva- ja perhemyönteisyysohjelman jalkauttaminen Satakuntaan / SATAVAMY
Hyvinvointialueella on yhtenäiset ja näyttöön perustuvat hoitokäytännöt imeväisikäisen imetykseen/ravitsemuksen, varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukemisessa. Hoitokäytäntöjen avulla turvataan vauvan/lapsen kasvu ja kehitys, kiintymyssuhteen ja vanhemmuuden vahvistuminen. Vauva- ja perhemyönteisyysohjelman mukaiset toimintatavat ovat vakiintuneet käyttöön siten, että perheet saavat laadukasta, yksilöllistä ja tarpeenmukaista ohjausta.
Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille -pilotti
Maksuttoman ehkäisyn kokeilu jatkuu Satakunnassa 2023 vuoden loppuun saakka. Kaikki raskauden ehkäisyn välineet ovat alle 25-vuotiaille maksuttomia hankkeen aikana. Lisäksi tarkoituksena on olla mukana yhdistämässä ja kehittämässä seksuaaliterveysneuvolan palveluita yhdenmukaisiksi hyvinvointialueella sekä tukemassa henkilöstön osaamista mm. erilaisin koulutuksin.
Sote-keskus-kehittäminen, monialainen tiimityömalli
Tavoitteet:
Asiakas saa monialaista palvelua ja hoitoa, jossa asiakaskokemus, vaikuttavuus, tuottavuus ja henkilöstötyytyväisyys paranevat. Uudistetun palvelun avulla hoidon/palvelun saatavuus, oikea-aikaisuus ja jatkuvuus paranevat.
Toimenpiteet:
- Hoito alkaa heti ensimmäisestä kontaktista ja se valmistuu kohtuullisessa ajassa
- Hoidon toteuttaa yksi ammattilainen, joka on ensimmäinen, jonka kanssa asiakas asioi. Samalla asiakas saa itselleen vastuutyöntekijän.
- Ammattilainen voi siirtää hoitovastuun toiselle ammattilaiselle, mikäli hänen osaamisensa ei riitä
- Ammattilaiset toimivat toisiaan tukevissa monialaisissa tiimeissä
- Asiakas on jatkossa yhteydessä suoraan hoitoa toteuttavaan ammattilaiseen
- Asiakas ja ammattilainen tekevät hoitopäätökset yhdessä (shared decision making).
- Palvelu toteutetaan oletusarvoisesti etävastaanotolla puhelimitse tai sähköisesti. Fyysistä vastaanottoa käytetään, kun diagnostiikka vaatii kliinisen tutkimuksen tai asiakkaan kommunikaatiokyky ei mahdollista etävastaanottoa
- Mikäli terveysongelma ei ole ratkaistavissa, on hoidosta synnyttävä terveyshyötyä
- Silloin hoito perustuu Terveys- ja hoitosuunnitelmaan, jossa asiakas määrittelee tarpeen ja tavoitteen
- Hoito on valmentavaa, mikäli asiakkaan tavoite liittyy elämäntapamuutokseen tai vaatii muuten ponnisteluja
- Muussa tapauksessa hoito tähtää vähintään hoitotasapainon ylläpitoon
Uudistettavien asioiden seurauksena
Hoidon jatkuvuuden parantuessa, asiakaskokemus paranee, koska yksi ammattilainen toteuttaa hoidon. Tarpeen ja tavoitteen määrittelee asiakas ja hoitopäätökset perustuvat jaettuun päätöksentekoon. Pitkäaikaissairailla hoidon kohde on asiakkaan määrittelemä, jolloin sen merkityksellisyys on hänelle suuri, ja siten sitoutuminen tavoitteeseen kasvaa. Onnistumisen todennäköisyys kasvaa, jolloin uuden tavoitteen asettamisen ja saavuttamisen mahdollisuus kasvaa. Uudistetun palvelun avulla hoidon tulokset paranevat. Tuottavuus ja saatavuus kasvavat, koska asiakas voi olla suoraan yhteydessä ammattilaiseensa. Hoito jatkuu siitä mihin se viimeksi päättyi, jolloin päällekkäinen työ poistuu. Etäpalvelut vähentävät työpanosta, koska ne ovat pääsääntöisesti nopeampia kuin vastaanotto läsnä ja tarpeettomien tutkimusten tekeminen vähenee etävastaanottoja käytettäessä. Henkilöstökokemus paranee, koska työn tulokset ovat näkyviä ja näkyvillä.
Muutoksen etenemistä seurataan ja johdetaan tiedolla. Hyvinvointialueelle on luotu yhtenevä seuranta – ja raportointipohja. Jotta kerättävä tieto olisi oikein ja yhdenmukaista, hyvinvointialueelle on valmisteltu kirjaamisen malli (standard operating procedure (sop). Strategista kirjaamista työtapana tarvitaan, koska uudistetun toimintamallin nelimaali –tavoitteille on määritelty mittareita. Sen vuoksi on täsmennettävä asiakastyön kirjaamiskäytäntöjä, koska sen perusteella arvioidaan vaikuttavuuden (seitsemän terveysmittaria) ja tuottavuuden (kustannus / potilas) toteutumista. Strateginen kirjaaminen mahdollistaa ammattilaisten, tiimien ja terveysaseman työn vaikuttavuuden ja tuottavuuden arvioinnin ja korkean riskin asiakkaiden etsinnän (population management) Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden mittaamiseksi tarvitaan muita keinoja.
Vaikuttavuusmittareiden kriteereinä ovat mitattava terveysriski, joka aiheuttaa ennenaikaista sairastumista ja kuolleisuutta ja se on yleinen (>10%) ja terveysriskille on olemassa näyttöön perustuva hoito. Lisäksi mittari on käyttökelpoinen arjen työssä ja mittari tunnistaa riskin (seulonta, diagnostiikka) ja hoidon vaikuttavuuden.
Sairaalapalvelut / Koordinoiva hoitaja –projekti
Tavoitteet:
- Aloitetaan hyvinvointialueen kattavan potilassiirtoverkoston toiminta
- Luodaan toimintamalli, jolla ylläpidetään hyvinvointialueen yhteistä tilannekuvaa jatkohoidon koordinointiin.
- Tehostetaan verkoston sisäistä Uoman käyttöä.
- Edistetään jatkohoitopaikkojen tehokasta ja tarkoituksenmukaista käyttöä.
- Oikea potilas oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
- Resurssien järkevä käyttö.
- Taloudellinen hyöty.
Toimenpiteet:
- Koottu hyvinvointialueen jatkohoitokoordinaattoreiden verkosto
- Aloitettu jatkohoitokoordinaattoreiden huddlaus –toiminta x2/vko
- Kirjattu Hyvän potilassiirron kriteerit
- Kuvattu prosessi ja kartoitettu haasteet/pullonkaulat
- Kirjattu ja käyttöön otettu Potilassiirron kriteerit oman kunnan ulkopuolelle
- Rakennettu yhteistä tilannekuvaa ja kehitetty yhteistyötä
Suunnitteilla olevat toimenpiteet:
- Rakentaa ja kehittää yhteistyötä verkoston sisällä sekä muiden potilassiirtoihin vaikuttavien tahojen kanssa (esim. Keskitetty palveluohjaus, vammaispalvelut, sosiaalipuoli)
- Siirtää toiminta uuden Siltaosaston toiminnaksi sen auettua
- Luoda koko hyvinvointialueen yhteinen tilannekuva jatkohoitopaikkojen ja jonottajien/odottajien määristä
- Tavoitteena potilaiden oikea-aikainen sijoittuminen tarvetta vastaavaan jatkohoitopaikkaan, sekä seurantaan perustuva tieto jatkohoitopaikkojen tarpeesta ja siihen vastaaminen.
Päihde- ja mielenterveyspalvelut
Tavoitteet ja toimenpiteet
- Satakunnassa mallinnetaan päihde- ja mielenterveyspalvelut osana hyvinvointialueen palvelukokonaisuuksia. Palvelukokonaisuuksissa sovitaan tavoitteet sekä asiakasryhmille että palveluiden tuottamiselle. Uusia toimintamalleja otetaan käyttöön.
- Palveluiden painotusta siirretään raskaista erityistason palveluista perustason päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Hyvinvointialueen päihde- ja mielenterveyspalvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jossa asiakkaan tarve ohjaa palveluiden toteutumista.
- Lisätään ja vahvistetaan perustason ja erityistason yhteistyötä ja luodaan pysyviä yhteistyörakenteita toimijoiden välille. Integraatiota on kehitetty konsultoinnin, interventioiden tuen ja asiakkuuksien häiriöttömän siirron toteuttamiseksi.
- Osallisuuden vahvistaminen: Alueella otetaan käyttöön useita erilaisia osallisuuden edistämisen toimintamalleja. Osallisuuden kokemusta arvioidaan alueella.
- Riippuvuus- ja mielenterveyspalveluissa lisätään asiakkaan kodissa ja muissa elinympäristössä toteutuvia liikkuvia palveluita.
- Ammattilaisten osaamista asunnottomuuden uhan tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa sekä asunnottomuuteen liittyvien erityiskysymysten huomioimiseen lisätään
- Ammattilaisten päihde-, muu riippuvuus- ja mielenterveysosaaminen lisääntyy/vahvistuu perustasolla ja erikoistasolla. Järjestetään mm Terapiat etulinjaan –toimintamallin menetelmien koulutusta ja juurrutetaan menetelmien käyttöönottoa alueella niin miepä-ammattilaisten kuin muun sote-ammattilaisten keskuudessa. Otetaan käyttöön vaiheittain TE-toimintamallin kehittämä Terapianavigaattori hoitoonohjauksen työkaluna.
- Päihdepalveluihin pääsyn parantamiseksi koulutettujen kokemusasiantuntijoiden osaamista hyödynnetään päihdepalvelujen vastaanottotyössä ja jalkautuvaa päihdetyötä lisätään kehittämällä työparikäytäntöjä perustason palvelujen kanssa.
- Etä- ja digivastaanottojen mahdollisuuksia lisätään.
- Korvaushoitoasiakkaiden arviointi- ja hoitokäytännöt yhtenäistetään
- Sairaaloiden vuodeosastoilla toteutettavien katkaisu- ja vieroitushoitojen toimintakäytäntöjä kehitetään ja yhdenmukaistetaan
Psykiatria
Tavoitteet
Satasairaalan yhteyteen on valmistunut Satapsykiatrian uudisrakennus, minne keskitetään iso osa Satakunnan alueen psykiatrisista palveluista, mm. lasten, nuorten ja aikuisikäisten psykiatriset osastot sekä avohoitoa. Muuttuvan ympäristön lisäksi myös uusia työtapoja otetaan käyttöön sekä uusia toimintamalleja on kehitetty. Keskeisenä tavoitteena onkin tukea uusien toimintamallien ja toimintojen kehittämistä ja käyttöönottoa Satapsykiatrilla toimintojen siirtyessä uudisrakennukseen.
Toimenpiteet
Avohoidon puolella suurin muutos on omista huoneista luopuminen ja tästä muutosprosessissa on oltu tiiviisti tukemassa. Muuttuneeseen tilanteeseen on kehitetty yhteistä toiminta-alustaa huomioiden yhteistyökäytänteet.
Osastohoidon puolella merkittävin muutos on ollut moduuliajattelu. Myös osastoille on tullut turvasolut, mikä monipuolistaa pakonvähentämisen keinoja tahdonvastaisessa psykiatrisessa hoidossa. Annettu tukea näiden uusien hoitomenetelmien käyttöönotossa ja kehittämisessä.
Psykiatrista hoitotyön kehittämistä on tuettu myös teknologisin ratkaisuin. Satapsykiatriaan on tehty aistihuone, mm. rentoutumisen ja rauhoittumisen tueksi. Henkilökunnan tukeminen ja tutustuttaminen teknologian käyttöön osana psykiatrista hoitoa on keskeisessä osassa toiminnan aloittamisessa. Aistihuoneen kautta on jatkettu kehittämisideointia osastojen ja yksiköiden rauhoittumishuoneiden osalta.
OLKA-toiminnan jalkauttaminen sote-keskuksiin
OLKA on valtakunnallista koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa, jota jalkautetaan Satakunnassa myös sote-keskuksiin. OLKA-toiminnan jalkauttamista viedään eteenpäin maakunnallisen OLKA-verkoston kautta. Jalkauttamisen tavoitteena on uusien OIVA-tietopalvelupisteiden avaaminen, olemassa olevien OIVA-tietopalvelupisteiden kehittäminen sekä ILONA-palvelun pilotointi Sote-keskus Länteen.
OIVA-tietopalvelupisteillä asiakkailla ja sote-ammattilaisilla on mahdollisuus saada tietoa 3. sektorin toiminnasta esitteiden ja teemapäivien muodossa. Hanketyöntekijä jalkautuu sote-keskuksiin tukeakseen yksikön nimettyä OLKA-yhteyshenkilöä toiminnan käynnistämiseksi ja kehittämiseksi; suunnitellaan toiminta vastaamaan yksikön tarpeita ja huolehditaan tarvittavat materiaalit yksikön käyttöön.
Sote-keskus Lännen ILONA-palvelun pilotoinnissa koulutetaan OLKA-yhteyshenkilöt vapaaehtoisten kouluttamiseen, järjestetään käytännön asiat vapaaehtoistoiminnan aloittamiseksi sekä koulutetaan ensimmäiset vapaaehtoiset toimimaan Sote-keskus Lännessä.
Jalkauttamalla OLKA-toiminta sote-keskuksiin parannetaan 3. sektorin palveluiden saavutettavuutta tuomalla ne lähelle ihmisiä koko maakunnassa, vahvistetaan varhaisen tuen saamista sekä madalletaan kynnystä hakea tukea ja apua.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman arviointi : Loppuraportti (www.valtioneuvosto.fi)
