Satakunnan hyvinvointialue ja Kestävän kasvun Satakunta -hanke vahvasti mukana sosiaalityön tutkimuksen päivillä Tampereella 15.-16.2.2024
PÄIVIEN TEEMANA VAIKUTTAVA SOSIAALITYÖ MUUTTUVISSA TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ
AITOJA KOHTAAMISIA ESITTELYPISTEELLÄ
Satakunnan hyvinvointialueen ja Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen investointi 3. edustajat olivat esittelemässä satakuntalaista kehittämistyötä sosiaalityön tutkimuksen päivillä Tampereella. Kehittämisen keskiössä on muun muassa vaikuttavuus ja rakenteellinen sosiaalityö, jotka olivat myös tutkimuksen päivien teemoina. Vaikuttavan sosiaalityön teema on ajankohtainen, sillä sosiaalityön ja -huollon toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti, ja tutkimukseen perustuvan tiedon merkitys on kasvanut.
Esittelypisteellä kerroimme Satakunnassa tehtävästä rakenteellisen sosiaalityön kehittämisestä, vaikuttavuustyöstä sekä jaoimme Rakenteellisen sosiaalityön bingo-hiirimattoja, jotka saivatkin suuren suosion. Sosiaalityön tutkimusten päivien anti oli suuri niin tiedollisesti, kuin ihanien ja aitojen kohtaamisten sekä antoisien keskustelujen vuoksi.
VAIKUTTAVUUDEN VUOSIKYMMENTÄ ELETÄÄN MYÖS SOSIAALITYÖSSÄ
Vaikuttavuuteen ja sen arviointiin on viime vuosina kiinnitetty huomiota yhä enemmän sosiaalityön käytännössä ja sen arvioinnissa. Palvelujen vaikuttavuuden seuranta liitettiinkin sosiaalihuoltolakiin jo lähes kymmen vuotta sitten (sosiaalihuoltolaki 1301/2014§15). Sosiaalityö on osa julkista palvelujärjestelmää ja siten tilivelvollinen toiminnastaan eri tahoille.
Vaikuttavuus on keskeinen elementti sosiaalityössä. Työn tavoitteeksi asetetaan muutoksen tuottaminen ongelmalliseksi koetussa tilanteessa, joka rakentuu interventioiden tekemiseen näiden tilanteiden ratkaisemiseksi. Sosiaalityön asiakkaiden elämäntilanteet ovat kuitenkin usein monisyisiä ja tavoitteena olevaan muutokseen vaikuttaa aina muutkin tekijät kuin sosiaalipalvelut. Palvelujen vaikutukset ei myöskään ole suoraviivaisia, eikä todennäköisesti nopeasti todennettavissa. Intervention vaikutukset voivat olla todennettavissa vasta, kun asiakkuus on jo päättynyt.
Sosiaalityön vaikuttavuuden mittaamisen on todettu olevan haasteellista. Yksi syy tähän on ollut se, että on koettu vaikeaksi tunnistaa ja operationalisoida vaikuttavuuteen liittyviä elementtejä sosiaalityön laajasta ja monitahoisesta kokonaisuudesta. Vaikuttavuuden arvioinnista sosiaalityössä onkin käyty kriittistä keskustelua, mutta kuten vuoden 2024 vaikuttavuusteeman ympärille kootusta Sosiaalityön tutkimuksen päivistä voi todeta, yleinen ilmapiiri sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin edistämisestä on muuttunut myönteisemmäksi.
Sosiaalityön vaikuttavuus saadaan esille, kun keskitytään oppimaan ja ymmärtämään, mikä on asiakkaalle arvokasta. Asiakkaiden tavoittamisen lisäksi tarvitaan asiakkaan todellista kohtaamista. Laajasti jaetaan kuitenkin ymmärrys myös siitä, että vaikuttavista sosiaalipalveluista ja sosiaalityön käytännöistä tarvitaan lisää tietoa. Vaikuttavuuden arviointia osana sosiaalityön käytäntöjä tulee kehittää entisestään. Tähän kehittämistyön olemme tarttuneet myös Satakunnassa.
RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN HETKI ON NYT
Myös rakenteellinen sosiaalityö on kirjattu sosiaalihuoltolakiin (7§), jossa korostetaan sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymistä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämistä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Rakenteellinen sosiaalityö voi olla vaikuttavaa, kun sen myötä havainnoidut ilmiöt tulevat näkyviksi ja niihin myös puututaan, mielellään jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Rakenteellisen sosiaalityön perusedellytykset ovat yhteistyön mahdollistavat tieto- ja toimintarakenteet, tätä työtä tukeva toimintakulttuuri, riittävät inhimilliset ja taloudelliset resurssit sekä strategia ja toimintasuunnitelma, jonka avulla rakenteelliseen sosiaalityöhön saadaan konkretiaa.
Kestävän kasvun Satakunta 2 –hankkeen ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa vahvassa yhteistyössä kehitetään rakenteellista sosiaalityötä niin yhtenä sosiaalityön työotteena kuin tietotyönäkin. Tiedontuotannon ja vaikuttavuuden näkökulmasta tarvitaan rakenteita, jotka mahdollistavat sosiaalisten epäkohtien havainnoinnin ja mahdollisimman varhaisen reagoinnin. Asiakastietojärjestelmistä tullaan aikanaan saamaan oleellista tietoa rakenteisen ja laadukkaan kirjaamisen ja raportointijärjestelmien kehityksen myötä. Silti asiakastyössä saatu tieto tulee olemaan jatkossakin arvokasta tietoa, josta pitää erikseen viestiä eteenpäin, esimerkiksi sosiaalisena raporttina.
Kirjoittajat Sanna Vähä-Vahe, Tuija Multisilta ja Mari Lönnberg
